IK? / Minulle kermaa, kiitos

// IK, olisiko se Sadetuulen ja Myrskytuulen ajatustenvaihdon aika? :D Ja maailman luovimmat otsikot forever 8D

Sadetuuli
Herra oli nauttinut olostaan niin hyvin kuin masentuneisuudeltaan oli vaan kyennyt, mutta nyt hän muisti velvollisuutensa. Klaanin kohtalosta olisi päätettävä Myrskytuulen kanssa, jota muuten ei ollut näkynyt kovinkaan paljoa eikä herra edes tiennyt, mihin tämän klaani oli asettunut. Sadetuuli ei vaan tiennyt, mitä tehdä, mutta hän veikkasi jonkin toimivan, vaikka esi-isien tulevan hänen luokseen. Esi-isillä nyt oli taipumusta tupsahtaa paikalle, kun niistä vain keskusteltiin. Höhö.
#Voi kunpa vain saisin siihen yhteenkin yhteyden jotenkin... Perhanan perhana, mitä elämää...# Sadetuuli murahti mielessään tietämättä, että viesti lähti perille vähän turhankin hyvin Myrskytuulen suuntaan. Kristallikuiskekin oli poissa.
#Saamarin saamari, jos se Kristallikuiske on mennyt karkaamaan sen Myrskytuulen huipin mukaan...# hän murahteli vielä tyytymättömyyttään ajatuksiinsa Ilvesklaanin päällikölle, aivan vahingossa ja paiskasi tassullaan lunta maasta, jolla hän makaili. Kahden ilveksenkatoaminen samoihin aikoihin epäilytti kovastikin.

// Mietinkin jo yhessä vaiheessa tän pelin pystyyn pistämistä, mutta en löytäny sopivaa paikkaa sille xD

Myrskytuuli
Vankeudessa oleminen ei tehnyt laisinkaan hyvää kollille. Tuo oli ärsyyntynyt ja turhaantunut, kun ei voinut tehdä mitään hyödyllistä. Kuntoaan tuo oli parhaansa mukaan yrittänyt pitää yllä, mikä tosin oli hirvittävän vaikeaa pienessä tilassa. Tuo oli kuitenkin onnistunut raapimaan seiniin pienet kolot, joden avulla tuo pystyi vähän kiipeilemään seinillä. Oli yrittänyt parhaansa mukaan miettiä tapaa saada yhteys ulkomaailmaan, mutta oli unohtanut kokonaan ajatuksen lahjakykynsä kunnes sitten kuuli Sadetuulen ärsyyntyneitä ajatuksia päässään. Toinen toivoi saavansa yhteyden johonkin jollain tapaa ja sen jälkeen tuo vielä ajatteli Kristallikuiskeen karanneen Myrskytuulen kanssa. Myrskytuuli ei voinut mitenkään pidätellä naurun purskahdustaan, koska oli huvittava ajatus että tuo olisi karannut Kirstallikuiskeen kanssa ja koska oli hyvin helpottavaa saada jokin yhteys ulkomaailmaan.
#Kristallikuiske on siis tosiaan kadoksissa? No ei mitään hätää, hän ei ole minun kanssani.# Huvittuneita ajatuksia lähetettiin Sadetuulen suuntaan.

// Joo, tajusin pistää tämänkin alueen 8D

Sadetuuli
Huokaili itsekseen, raaputteli kynsillään maata ja kirosi mielessään asioita, kunnes oli saanut viestinsä vahingossa Myrksytuulen suuntaan. Pian tuli huvittuneen oloinen vastaus otukselta, joka kuullostu Myrskytuulelta ja vieläpä Sadetuulen pään sisällä! Hetken aikaa herra järkyttyi kuulemastaan, vain sen takia, että joku tosiaan hillui hänen päänsä sisällä, kunnes viimein tajusi lähettäneensä sähköpostia toisen suuntaan. Kristallikuiske ei ollut onneksi karannut ilvesklaanilaisen matkaan.
#No hyvä, olisit saanut varmasti hyvinkin murhaavia ajatuksia osaksesi#, Sadetuuli tokaisi ylimalkaisesti.
#Mutta missä olet? Sinua ei ole näkynyt aikoihin enkä edes tiedä, missä Ilvesklaani asustaa# Sadetuuli halusi nopeasti asioihin, koska mitä pikimmiten juttu saatiin eteenpäin, sitä nopeammin päästiin eroon jutuista. Klaanittoman elämä kyllä sinällään houkutteli päällikköä, mutta toisaalta ei hän halunnut jättää Korpinkynttä, joka todennäköisesti joutuisi heti ongelmiin ilman häntä, olihan hän ainut klaanilainen, joka tuntui liikuskelevan ja toimivan klaaninsa hyväksy. Tosin Ketunmielestä harmaa uros ei osannut sanoa mitään, sillä heidän polkunsa eivät kovin ristenneet.

Myrskytuuli
Makasi sellinsä lattialla selällään ja tuijotti kattoa, yrittäen kuvitella sen tilalle taivaan. Tähti taivaan, sinisen taivaan tai pilvisen, harmaan taivaan. Tuolla ei ollut mitään aavistustakaan siitä, oliko päivä vai yö vaiko kenties aamu. Sadetuulen ajatus viestit auttoivat kollia päättelyssä ja tuo arvioi, ettei sillä hetkellä varmaan ainakaan yö ollut. Toinen toitesi, että Myrskytuuli olisi saanut murhaavia ajatuksia jos tuo olisi karannut Kirstallikuiskeen kanssa.
#Olen tuntenut Kristallikuiskeen siitä asti kun hän on ollut pieni, hän karkaa aina yksin eikä kenenkään kanssa# toteaa Sadetuulelle ja auttamatta tuon mieleen tulivat entiset ajat Ilvesklaanissa, kun Nopeatuuli oli ollut vielä päälikkö. Muistelun keskeytti Sadetuulen kysymys Myrskytuulen olinpaikasta.
#Olen vankina. Jalopääsky nimienen ilves vangitsi minut ja luulen, että Kristallikuiskekin on täällä# vastaa toiselle. Toinen oli kertonut, ettei tiennyt edes missä Ilvesklaani asui. Olikohan Villitoive vielä klaanin luona vai olikohan tuo lähtenyt?

Sadetuuli
Herralla oli ankeat päivät, vaikka paljon huonomminkin olisi voinut mennä. Pian saapui Myrskytuulen vastaukset, Kristallikuiske karkasi aina yksin. Sadetuuli tuhahti, vaikka arvelikin, ettei toinen sitä kuullutkaan.
#No, silti hän karkasi Kätketyn, Valkosilmän ja Kaurispennun kanssa Salamavuorten toiselle puolelle, koska taisi suuttua minulle?# Sadetuuli vastasi närkästyneenä ties kenelle. Joko itselleen, että oli antanut Kristallikuiskeelle syytä suuttua, Kristallikuiskeelle karkaamisesta tai Myrskytuulelle väittämisestä. Sitten saatiin selville ilvesklaanilaisen olevan vankina.
#Ai. Missä tämä vankila on? Miten sinä nyt niin tulit vangituksi?# Sadetuuli kyseli ja mietti hätäistä suunnitelmaa.
#Ja mistä tiedät Kristallikuiskeen olevan siellä?# herra kyseli vielä, kuitenkin nyt jo huolestuneemmin. Kristallikuiske olisi pelastettava, jotta hän saisi pisteitä toisen silmissä!
#Missä kunnossa olet? Pitääkö Jalopääsky vankejaan hyvänä vai jättääkö nälkään?# Sadetuuli halusi tietää, jos vaikka kävisi vierailulla.

Myrskytuuli
Päivät olivat kovin yksitoikkoisia vankeudessa, kun ei voinut tehdä juuri mitään, joten Sadetuulen kanssa keskusteleminen piristi tuota valtavasti. Tuolle jopa tuli pitkästä aikaa tunne, että tuon oli ehkä mahdollista päästä pois vankeudestaan. Sadetuuli vastasi ärtyneenä Kristallikuiskeen karkaamis asiaan.
#Ehkä niin, mutta se oli esi-isien tahto# huomauttaa ja tuijottaa kattoa. Kuinkakohan paljon esi-isillä loppujen lopuksi oli voimaa säädellä ilvesten elämiä, tunteita ja tahtoa? Sitä ei kolli osannut sanoa. Toinen kyseli kollin vakeudesta.
#Kurjenlinna-nimisessä paikassa. Se on maahan kaivettujen tunneleiden sokkelo# vastaa toiselle, mutta jättää vastaamatta kysymykseen siitä, kuinka tuo tuli vangituksi. Toinen kuulosti jo paljon huolestuneemmalta, kun tuo kyseli Kristallikuiskeesta.
#Jalopääsky puhui hänestä kerran, kun hän kävi täällä. Ajattelin, että Kristallikuiske olisi päästetty jo pois, koska ei hän ainakaan täällä niin sanotussa vankilassa ole# kertoi Sadetuulelle. Toinen kyseli vielä Ilvesklaanin päälikön kunnosta.
#Olosuhteisiin nähden olen kaiketi aika hyvässä kunnossa ja kyllähän täällä ruokaa saa# vastaa.

Sadetuuli
Korpinkynnen päällikkö arveli toisen elävän vankeudessa tylsää elämää, mutta muuten sille hän ei vielä uhrannut ajatustakaan. Keskusteltiin Kristallikuiskeen karkaamisista ja esi-isien tahtoa esitettiin syyksi.
#Ehkäpä niin, mutta suutuspäissään hän lähti pois#, harmaa herra tokaisi mielessään ja kohotti kulmiaan, vaikkei toinen kyennyt sitä näkemäänkään. Jotenkin oli vain järkevämpää myös elehtiä ajatustensa mukana, jotta pysyisi mukana jutussa. Ehkä joskus tarvittaisiin sitä taitoa, ettei ulkopuolinen saisi tietää hänen keskustelevan jonkun kanssa ajatuksissaan. Järkevä taito. Myrskytuuli kertoi olevansa Kurjenlinnassa.
#Ja se on -?# herra halusi tietää sijainnin. Kai Myrskytuuli nyt sen tiesi! Maanalainen sokkelo kiinnosti paljon, sinne olisi päästävä.
#Pystytkö lähettämään ajatuksia sille Jalopääskylle? Koska jos sinä voit tehdä niin, niin myös minäkin voisin, ellei sitten välimatka ole esteenä#, Sadetuuli tokaisi ja toivoi toisen vain pääsevän ulos ilman mitään pelastusoperaatiota. Kristallikuisketta pidettiin erillään Myrskytuulesta, järkevää.
#Se Jalopääsky vaikuttaa viisaalta, jos Kristallikuiske onkin muualla. Itse en ainakaan laittaisi kahta mahdollisesti tuttua ilvestä samaan paikkaan. Tiedätkö muuten millaisessa vankilassa olet? Onko siellä muitakin sellejä vai onko se ainoa?# Sadetuulta kiinnosti aivan kamalasti tämä asia. Myrskytuuli oli hyvässä kunnossa, hyvä.
#Onko lihaksia vielä jäljellä? Niitä todennäköisesti tulet tarvitsemaan paossa, jos onnistun tässä. Ja jos sinua vaaditaan vannomaan uskollisuutta, tee se, ellei sillä ole mitään omituisia juttuja, joilla hän saa sinut tottelemaan. Ja jos pääset niin pois sieltä, juokse pois ja tule vaikka tänne Korppivuorille, länsipuolelle Pääjokea#, Sadetuuli ehdotti, koska ei tiennyt mitään paikasta ja oletti omiaan.

Myrskytuuli
Katseli kattoa ja jätti vastaamatta Sadetuulen tokaisuun Kristallikuiskeen lähtemisestä. Vaikeahan tuon nyt oli väittää vastaan, kun ei tuo ollut ollut paikalla. Toinen kyseli Kurjenlinnan olinpaikkaa.
#Lähteen lähellä, iso kivikasa. Et voi erehtyä# vastaa toiselle hetken mietittyään. Toinen kysyi, josko Myrskytuuli pystyisi lähettämään ajatuksia Jalopääskylle.
#En tiedä, pystynkö. Epäilen kyllä vahvasti ja jos sinä pystyt lähettämään minulle ajatuksia niin pystyt hänellekin# sanoo Sadetuulelle eihän Jalopääsky ikään klaanin päälikkö ollut, joten kolli vahvasti epäili josko tuolla olisi ajatuksen lahjakyky. Toinen kehui Jalopääskyä viisaaksi ja se sai Ilvesklaanin päälikön ärsyyntymään.
#Eihän Jalopääskyllä ole aavistustakaan siitä, että minä ja Kristallikuiske voisimme tuntea toisemme. Luulen, että Kristallikuiske on jossain muualla aivan muista syistä# sanoo Sadetuulelle ja toivoo tuon ymmärtävän, että mitä nämä muut syyt voisivat olla. #Ja täällä on muitakin sellejä, sitä yritinkin sanoa, että Kristallikuiske ei ole ainakaan täällä vankilassa# kertoo Sadetuulelle ja nousee ylös, kävellen sitten sellinsä pienelle luukulle, josta tuo näki käytävään. Siellä ei näkynyt ketään tai mitään. Sadetuuli puhui pakenemisesta ja se sai Ilvesklaanin päälikön naurahtamaan yksikseen.
#Onko mitään järkeä vannoa uskollisuutta, jos ei aio olla uskollinen? Eikä täältä ole kovin helppoa päästä pois# sanoo ja yrittää katsoa luukusta ulos, jos vaikka näkisi jotain. #Ja jos aiot jonkun pelastus operaation tehdä, niin suosittelen yrittämään pelastaa vain yhden ilveksen# sanoo suosituksensa ja kävelee takaisin kollin nukkumapaikaksi muodostuneeseen kohtaan ja istahti siihen.

Sadetuuli
Päällikkö oli rennosti ja nautti tilanteesta, siitä ettei Myrskytuuli kyennyt näkemään häntä. Toinen kertoi olinpaikkansa olevan Lähteen luona.
#Okei, yritän etsiä semmoisen paikan#, korpinkynteläinen harmaaturkki tokaisi ja pisti hetkeksi sadesilmänsä kiinni. Sitten oli juttua ajatuksesta.
#Selvä, kokeilen asiaa#, herra tokaisi ja mietti sitten. Sitten tultiin muuhun juttuun ja Sadetuuli haukotteli toisen selitellessä omiaan.
#Ei kiinnosta, minulla on omatkin ongelmani kuin pohtia jotain muuta syytä#, korpinkynteläinen tokaisi hyvinkin antikiinnostuneen kuuloisena ja nousi itsekin ylös, tietämättä toisen tehneen vankilassaan samoin. Hän kulki ulkona ja nautti säästä, vaikkei siinä oikein mitään ylimääräistä nautittavaa ollut. Ihan normaali ilma. Taas päässä kaikui Myrskytuulen ääni, jossa toinen valitteli uskollisuudentunnustuksista ja muusta.
#No, se olikin vasta suunnitelma. Älä oleta, että pystyisin pääsemään sinne. Kestää aikansa, kunnes edes löydän lähteelle saatika sinne Kurjenlinnaan. Ja saatan jäädä matkallekin, jos vaikka tämä Jalopääsky vaikuttaa kovin vieraanvaraiselta#, Sadetuuli tokaisi. Hänen äänessään oli nyt aika ärsyttävä sävy, koska hän halusi tahallaan saada toista huonolle tuulelle. Saisipahan tietää, miltä hänestä oli tuntunut.
#Älä huoli, kyllä joku sinut vielä sieltä pelastaa. Kaurispentuhan sen klaanilaisesi nimi oli? Ja Vahaliitu?# korpinkynteläinen tokaisi ja tuhahti toiselle vielä ajatuksella perään. Tuhahdus oli ivallinen, Ilvesklaani ei ollut kovin vahvoissa Sadetuulen silmissä.

Myrskytuuli
Istuu paikoillaan ja katsoo kohti sellinsä ovea, toivovan sen avautuvan, jotta tuo pääsisi pois. Tietenkään ovi ei ajatuksen voimalla liikkunut, ikävä kyllä. Ehkä kolli yrittäisi paeta seuraavan kerran kun Jalopääsky avaisi oven. Yrittäisi vaan parhaansa mukaan päästä Jalon ohi ja juosta vapauteen. Korpinkynnen päälikkö kertoi yrittävänsä löytää jonkin reitin Kurjenlinnaan, johon Myrskytuuli yksikseen nyökkäsi vastaukseksi, vaikkei Sadetuuli voinutkaan sitä nähdä. Toinen myös kertoi kokeilevansa saada ajatus yhteyden Jalopääskyyn, eikä tuota kuulemma kiinnostanut muut syyt Kristallikuiskeen eri paikassa pitämiseen. Se tokaisu ärsytti Ilvesklaanin päälikköä, koska tuo oli luullut Sadetuulen välittävän omista klaanilaisistaan hyvin paljon, mutta tuota ei silti muka kiinnostanut. Mutta todella tuota alkoi suututtaa, kun tuo sanoi saattavansa jopa jäädä Jalopääskyn alaiseksi. Vetää syvään henkeä, ennenkuin vastaa toiselle:
#Ota huomioon, että et tiedä lainkaan missä kunnossa Kristallikuiske on. Tahtoisitko tosiaan liittyä Jalopääskyn valtakuntaan, jos hän on kohdellut klaanilaistasi kaltoin?# pitää 'äänensä' mahdollisimman vakaana, ettei suuttuus vain olisi havaittavissa. Toinen tokaisi ivallisesti jonkun tulevan vielä pelastamaan Ilvesklaanin päälikön.
#No eipä sinunkaan klaanillasi mahda kovin hyvin mennä, eikä teitäkään kovin montaa ole# huomauttaa, eikä ota toisen ivallisuutta ollenkaan itseensä.

Sadetuuli
Herra kuunteli siinä omiaan touhutessaan toisen ajatuksia, joita tuli aika vähän.
#No, jos kerta sinä olet hyvässä kunnossa, niin varmasti myös Kristallikuiske on. Uskoakseni tässä maailmassa on kuitenkin herrasmiehiä, joten luulisin Kristallikuiskeen olevan paremmassa kunnossa. Kenties Kristallikuiskeesta on tehty jonkin sortin palvelija, silloinhan hänestä täytyy pitää parempaa huolta. Mistä sitä voi tietää?# Sadetuulelle oli yhtäkkiä tullut välinpitämätön olo. Myrskytuuli valitti laumasta, siltä Sadetuulesta tuntui.
#Itselläni on sentään kunnollisia klaanilaisia, jotka hoitavat tehtävänsä. Ilvesklaanissa on enää Vahaliitu, sinä ja Kaurispentu-mikälie, ellei sitten nämä kaksi ole paennut#, Sadetuuli tokaisi hyvinkin mielenkiinnottomasti.
#Korpinkynnellä on sentään parantaja#, päällikkö tokaisi toiselle ja päätti juuri, ettei antaisi Ilvesklaanille uusia klaanilaisia, vaan liittäisi nämä mieluummin vaikkapa siihen uuteen klaaniin.
"Ja muuten, tiedätkö mitään siitä yhdestä muusta klaanista, mikä muutti tänne ennen meitä?# nyt alkoi äänensävy olla jo hitusen kiinnostuneempi.

Myrskytuuli
Kuuntelee toisen juttuja ja kävi makuulleen. Toinen kuulosti välinpitäättömältä ja puhui siitä, kuinka Kristallikuiske varmaankin olisi paremassa kunnossa. Vai niin. 
#Luuletko että Kristallikuiske suostuisi palvelijaksi? Ja voihan se olla, ettei palvelijoita kohdella ollenkaan hyvin, jos he ovatkin Jalopääskyn arvojärjestyksessä aivan pohja sakkaa# sanoo, eikä enää yrittänyt millään tavalla saada Sadetuulta kiinnostumaan Kristallikuiskeen tilasta tai tuon pelastamisesta. Kunhan vain puheli. Jos Sadetuulta ei kiinnostanut pelastaa kumppaniaan, niin oma oli ongelmansa. Toinen alkoi puhua Ilvesklaanista verraten sitä omaan klaaniinsa. Myrskytuulen mielestä toisen puheet olivat hyvin lapsellisia, kun tuo yritti mollata Ilvesklaania. Päätti pysyä lapsellisuuden yläpuolella, joten jätti suosiolla vastaamatta toiselle. Sitten toinen puhui uudesta klaanista, kuulostaen nyt jo kiinnostuneemmalta.
#En tiedä# vastaa kaikessa lyhykäisyydessään toiselle.

Sadetuuli
Herra pysytteli hiljaa, koska häntä alkoi ärsyttää toisen olemus ja sanat, vaikka vika oli hänessä itsessään.
#Hyvästi, mätäne rauhassa sitten#, hän vain totesi ärsyttävästi ja vaikeni sitten, mennen Korpinkynnen majaan nukkumaan. Hän ei suostuisi kuuntelemaan toista enää sekuntiakaan!

// Eiköhän tämä ollut tässä, kiitokset pelistä 8D

Myrskytuuli
Toinen oli hiljaa, kunnes sitten sanoi hyvästinsä Ilvesklaanin päälikölle.
#Heippa hei#, vastaa ja hymähtää yksikseen. Toivoi onnistuneensa saamaan toisen miettimään asioita edes vähän.
// Juu kiitos (: