Kartta

http://villivirta.arkku.net/images/kartta.png - Anna rauhassa latautua, ellei lataudu nopeasti.

Havumetsä on havupuiden täyteinen pimeähkö metsä pohjoisessa. Havumetsässä on aika niukasti ravintoa, erilaisia jyrsijöitä ja pienriistaa, kuten riistalintuja yms. Talvisin ehkä jopa suojainen paikka, jossa lumi muodostaa kuusen latvojen avulla melko tiiviin katon noin kahden metrin korkeuteen. Maassa saattaa hyvinkin suojaisassa paikassa näkyä jäkälää ja sammalta, joten sorkkaeläimiä saattaa myös tavata.

Lähde on suuri syvä lammikko, jonka pohjasta pulppuaa jatkuvasti vettä. Lähteestä saa alkunsa Joki ja tiedetään Lähteessä elelevän myös kalojakin. Lähteen vesi on hyvin terveellistä ja puhdasta.

Aarnimetsä on Järven ympärille levittäytynyt runsaskasvustoinen metsä, jossa on sekaisin kaikennäköisiä puita eikä yhtä tiettyä vallitsevaa puulajia ole. Aarnimetsä on hieman aavemainenkin metsä, jossa liikkuu lähinnä yksinäisiä karhuja ja susia, jotka etsivät saalista sinne eksyneistä ilveksistä. Aarnimetsässä kuuluu tuulen havina hiljaisin kuiskauksin eikä paikka varmastikaan ole mikään rauhoittava paikka heikkohermoisille.

Järvi on Aarnimetsän ympäröivä suuri vesialue, jossa elää kaikenlaisia kaloja ja jonka vesi on kirkasta ja puhdasta. Pääosin mutapohjainen. Vesi järveen tulee Sivujoesta. Järven rannat ovat matalia ja hitaasti syveneviä, mutta noin 30 metrin päässä rannasta tulee äkkisyvää.

Korppivuori on lännessä sijaitseva vuori, joka näyttää aivan korpinsulalta ylhäältäpäin katsottuna. Vuoren juurella sijaitsee Korpinkynnen maja. Vuorella elää runsaasti korppeja ja muita petolintuja sekä vuorivuoria ja -kauriita sekä muita vuorielämään sopeutuneita eläimiä.

Jokisaari on Joessa oleva saari, joka oikeastaan on kahden haarautuneen pienemmän joen välinen maa-alue, mutta sen voi tulkita saareksi. Saaressa, sen eteläkärjessä, on Monttu, jonne esi-isät yleisemmin ilmestyvät. Jokisaarella ei ole riistaa, sillä sinne on mahdotonta mennä ellei ole ilves.

Joki on suurin virtaavan veden alue. Joki saa alkunsa Lähteestä ja kulkee saaren poikki Rannalle, jossa haarautuu kulkevaksi etelään mereen ja pohjoiseen Järveen Sivujokena. Joessa on runsaasti kaloja ja muutama pieni koskiosuus sekä matalikkoja. Rannat ovat yleisesti turvallisia. Kaikkien jokien reunamilla on muutamia pieniä lahdelmia, joissa ei ole virtausta.

Aro on Tasangolla oleva pitkien, hieman kuivienkin ruskeiden heinien peittämä alue, jolla peuralaumat viihtyvät parhaiten. Pitkä heinä piilottaa sopivasti ilvekset piiloihinsa, joten metsästäminen on helppoa, jos sen osaa. Arolla on satunnaisesti myös kivenjärkäleitä, joiden alle voi kaivaa pehmeään maaperään helposti oman kotikolon.

Suo on Korppivuoren länsipuolella oleva vetinen ja utuinen suo, jonka läpi kulkee melko kuiva polku, jota useat eläimet ovat kulkeneet kenties vuosikymmenien tai vuosisatojen ajan. Suolla on kenties satoja, ellei tuhansia suonsilmäkkeitä, jotka ovat kaikki vaarallisia ja hyvin syviä. Suolla elävät lähinnä matelijat, kuten sammakot, liskot ja käärmeet ja siellä nousee joka hetki lämmintä, mädältä haisevaa sumukiehkuroita ylöspäin.

Sivujoki on Joesta pohjoiseen lähtevä joki, joka virtaa Järveen. Sivujoki on samanlainen kuin Joki, vaikkakin siinä virtaus on hieman hiljaisempi ja vettä kulkee melko vähän. Poikkeuksellisesti virtaa kohti pohjoista sisäosaa saaresta.

Kallio on idässä oleva matalahko kivikallio, muodostelma, josta löytyy runsaasti luolia. Kallion huippu on tasalakinen ja sieltä voi katsoa helposti maisemia, kunhan löytää sinne vievän polun. Kalliolle on mahdollista löytää myös yhdestä luolasta reitti huipulle. Kalliolla ei ole riistaa.

Tasanko on vihreän pitkän ruohon ja muiden kasvien peittämä alue, joka on melko tasaista. Tasanko on alue, jolla eläimet viihtyvät ja haukkoja ja kotkia voi nähdä liitelemässä harvase päivä. Riistaa on runsaasti ja siellä täällä löytyy Aron tavoin kivenjärkäleitä, joiden alle on helppo tehdä pehmeään maaperään kolon.

Lehtimetsä on Rannan ja Tasangon lännessä erottava metsä, joka on lehtipuiden valtaama. Se on avara ja valoisa metsä, jossa on runsaasti riistaa ja linnunlaulua. Sopivat olot koloille. Metsä viettää hieman alaspäin Joen rannalla, mutta muuten melko tasaista.

Jokimetsä on runsasriistainen lehtimetsä Sivujoen varrella, sen mutkalla. Metsässä on runsaasti pesäpaikkoja ja kasvukerroksia sekä ravintoa niin riistalle kuin ilveksillekin. Rento, avara metsä, jossa linnut yleensä laulavat.

Ranta on hiekkainen ranta etelässä, josta pääsee uimaan mereen. Ranta on hitaastisyvenevä, mutta noin 100 metrin päässä rannasta tulee äkkisyvää. Merenranta on hiekkapohjainen ja siellä on paljon kaloja.