Villitoive

Nimi: Villitoive
Ikä: 2 vuotta
Syntynyt: 11.6.2012
Sukupuoli: Naaras
Klaani: Ilvesklaani
Arvo: Soturi
Aloittelija | Keskinkertainen | Kokenut
- Osaa vaistota jo tunteita; viha, ärtyneisyys, ilo, suru, kateus, ihastus
- Nykyään jo varmempi tunne toisen päällimmäisestä tunteesta, ei aina varma



Suhteet:
Tavatut Kuura, Myrskytuuli, Jalopääsky
Neutraalit

Positiivinen Kuura, Myrskytuuli, Jalopääsky
Tuttu Myrskytuuli
Ystävä Myrskytuuli
Paras ystävä

Ihastunut Myrskytuuli
Rakastunut
Puoliso
Jälkeläiset
Perhe Myrskytuuli

Negatiivinen
Vihollinen
Tapettava
Tappanut

Mielipiteet:
Kuura - Veljeltä vaikuttava mielenkiintoinen, ärsyyntynyt ja sulkeutunut tapaus.
Myrskytuuli - Ystävä, hyvää seuraa, tuki ja turva, aivan kuin perheenjäsen. Ihastus.
Jalopääsky - Jännä tyyppi, mukava ja huomaavainen. Vanginnut Villitoiveen ja aivopessyt tämän Ilvesklaani vastaan.

Ulkonäkö:
Villitoive on siro, keskiraskaaseen kääntyvä naaras, jonka kasvonpiirteet ovat pyöreät, mutta kuono on terävä, kapea ja ohut. Korvat ovat normaalit kolmionmuotoiset ja pyöreäkärkiset. Silmät ovat varsin pyöreät, suuret ja hitusen vinot. Kirsu on pyöreähkö. Jalat ovat normaalinpituiset, jokapäiväisestä metsästämisestä vahvistuneet ja lihaksikkaat. Tassut ovat pyöreät ja normaalikokoiset. Vatsalinja nousee maltillisesti keskiraskaan tapaan. Säkäkorkeutta löytyy 70 cm, pituutta on 130 cm. Painoa on 13 kiloa. Kasvu on jo pysähtynyt. Häntä on pituudeltaan 15 senttiä ja sen pää on hieman oikealle vääntynyt.
Turkki on pitkää ja se antaa keskiraskaan vaikutelman. Kasvoissa turkki on lyhyttä, mutta kaulassa ja niskassa pidempää. Turkki on laadultaan kokonaan suoraa, silkkisen sileää, pehmeää sekä tuuheaa ja paksua, mutta tästä on haittaa helteillä, vaikka talvisin se onkin lämmin. Kastuessaan turkki kuivaa hitaasti ja jatkuvasti märkänä ollessaan, kuten rankkasateiden aikaan, saattaa alkaa haista hyvinkin tunkkaiselta. Hännän turkki on samalla lailla pitkää, suoraa ja tuuheaa, vaikka se ei ole niin paksua ja kuivaa nopeammin kastuttuaan. Korvatupsut ovat pitkät ja hyvin tuuheat nekin. Arpia neidillä ei ole.
Väritykseltään Villitoive on ruskea. Vatsanalus, kaula ja hännänalunen ovat valkeat. Hänellä on myös tummanruskeita pilkkuja ympäri kehoaan. Lisäksi kuono ja korvien sisukset ovat valkeat. Silmät ovat väritykseltään turkoosit.

Luonne:
Villitoive on luonteeltaan varsin kapinallinen ja uskoo omalla tavallaan oikeaan ja väärään. Hän ei varsinaisesti ole klaani-ilves sillä perinteisellä tavalla, vaan hänen periaatteensa ovat klaanin omia erilaisemmat. Hän on kuitenkin oikeudenmukainen eikä pelkästään aja omaa etuaan. Villitoive on hyvin perhekeskeinen, klaani ja perhe ovatkin molemmat tärkeimpiä asioita hänelle. Neiti suhtautuu vieraisiin ilveksiin uteliaan varautuneesti, mutta hän ei luota muihin kovin helposti ensimmäisen tapaamisen jälkeen. Villitoive ei ole kuitenkaan vainoharhainen, joka ei luottaisi kenenkään, vaan luottamus syntyy yleensä melko hitaasti. Villitoive on yleensä mielellään äänessä ja asilla, mutta välillä on oma tarve olla hiljaa varjoissa, ettei neidille synny tunnetta, ettei kukaan pidä hänestä hänen esilläolonsa vuoksi. Useimmiten Villitoive on positiivinen, jolloin hän naiivisti ajattelee asioiden parhaita puolia. Välillä taas hänelle tulee olo siitä, kuinka kaikki on huonosti. Silloin Villitoive on allapäin ja surullinen. Periaatteisiin kuuluu myös se, ettei päälliköitä syöstä vallasta turhan takia. Hänen mielestään hyvä päällikkö on vahva ja tälläistä Villitoive kannattaakin. Heikon johtajan vuoksi Villitoive on valmis vaikka lähtemään klaanista. Villitoive ei enää kuitenkaan tunne vahvaa halua kuulua klaaniin, kiitos Jalopääskyn manipuloinnin. Villitoive on itsenäinen nuori, joka ei kaipaa rutiineja, vaan tykkää mieluummin elää vapaammin. Vapaus onkin hänelle yksi tärkeimmistä asioista, kaikki muu saa mennä, muttei vapaus. Villitoive on kohtelias ja ystävällinen muita kohtaan, vaikka sisällä olisikin toinen mielipide. Neiti osaa pukea ajatuksensa sanoiksi hyvin ja hän mielistelee ja imartelee, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Hän osaa lukea toisten tunteita näiden ilmeistä paremmin lahjakyvyn avulla. Villitoive ei koskaan paljasta todellisia ajatuksiaan, mikäli ne sotivat tilannetta vastaan. Villitoive puhuu kirjakielellä, selkeällä ja itsevarmalla äänellä, joka ei usein anna vihjettä ajatuksista ja tunteista hänen sisällään, vaan hän tekee sen eleillä. Kuitenkin hänen äänestään voi joskus kuulua kireyttä tai pehmeyttä sekä muita tunteisiin viittaavia juttuja. Villitoiveesta on hankala sanoa, jos tämä valehtelee hänen lähes aina samanlaisen äänen takia. Yleensä, kun Villitoive valehtelee, hänen korvatupsunsa värähtelevät useammin kuin normaalisti. Villitoive ei tykkää valehtelemisesta turhaan, joten sitä hän ei harrasta kuin pakon edessä. Villitoiveella ei ole pakkomielteitä lähes mihinkään, mutta hän rakastaa yli kaiken koloja, joissa asua ja eritoten suurta unelmaa olisi tunnelimainen kolo, jossa olisi jos jonkinmoista koloa, käytävää ja huonetta. Villitoive pelkää eniten sitä, että muut käyttävät hänen tunteitaan hyväksi ja rupeavat kiusaamaan ja ilkkumaan häntä. Lisäksi Villitoive pelkää epäonnistuvansa elämässään ja haluaa löytää itselleen ystäviä välttääkseen hänen sisintään kalvavan yksinäisyyden. Villitoive tuntee olevansa hyvin yksinäinen ja voi olla helpostikin kateellinen ilveksille, joilla on ystäviä. Villitoive on ystävänä ja alaisena hyvin lojaali ja tekee tehtävänsä hyvin. Häneltä voikin pyytää apua.

Menneisyys:
Villitoive syntyi Ilvesklaaniin Lumikynnelle. Hänellä oli ainoastaan yksi sisar, veli Talvipentu. Hänen kanssaan Villitoive ei ollut tosin kauhean läheinen viettäessään aikaansa yleensä yksin leikkien joko kävyillä tai lehdillä. Lisäksi Villitoive kokeili pentutarhan perukoilla kokeilemassa vaanimisasentoja ja muita soturien oppilailleen opettamia juttuja. Vaikka olikin vasta hyvin nuori, hän muistaa vieläkin tarkasti sen tilanteen, kun Silmänryöstäjä ja Therion hyökkäsivät leiriin ja veivät monen klaanilaisen hengen, kaapaten samalla Talvipennun. Sinä hetkenä Villitoive tajusi olleensa hyvinkin etäinen veljensä kanssa ja päätti ottaa tehtäväkseen löytää veljensä, korjatakseen tilanteen. Useimmiten hän halusi löytää itselleen uuden ystävän tajuttuaan olevansa myös aivan yksin ja klaanin olevan hiljainen. Sen vuoksi hän pakeni välillä metsään klaanin ollessa hiljaisimmillaan. Tällöin ylhäisessä yksinäisyydessään Villitoive tajusi, ettei kukaan olisi hänen tunteidensa arvoinen ja alkoi salata tunteitaan muilta. Kaikki muuttui Villitoiveen tavatessa Myrskypilvi-nimisen klaanilaisen, jonka kanssa hän viihtyi ja jolta sai apua tarvittavien taitojen opettelussa. Asia ei ollutkaan niin yksinkertainen esi-isien puututtua elämään. Pennun oli lähdettävä kolmen muun ilveksen kanssa hakemaan yhtä vihjettä, jotta löytäisivät henkiamuletin. He, Villitoive, Kätketty, Valkosilmä ja Kristallikuiske, lähtivät matkaan. Matka kesti kuukauden ja vei heidät Salamavuoriston tuolle puolen. Pian pentu oli taas kotona Ilvesmetsässä, jossa lähti äkkiä kohti leiriä. Matkalla leiriin Xa Xaler-niminen henki ryösti häneltä hieman verta ja karvatupon paeten paikalta unohdutettuaan Villitoiveen muistot asiasta. Villitoive palasi leiriin juuri parahiksi klaanikokouksen aikaan. Ilvesklaanin silloinen päällikkö Olkituuli raivosi pennulle tämän poissaolosta ja antoi hänelle tehtäväksi huolehtia klaaninvanhimmista. Pentu pakeni nopeasti pentujen pesään, josta karkasi Ilvesklaanin palaneeseen leiriin. Sieltä Myrskypilvi tuli häntä etsimään, mutta Villitoive yritti saada tätä pois luotaan. Myrskypilven lähtiessä saalistamaan Villitoive pakeni Verivuorelle, jossa tapasi Syystuulen saaden tältä selville asioita. Hän palasi entiseen leiriin, kotiinsa, ymmärtäväisenä, mutta vieläkin vihaisena. Lopulta hän tyyntyi ja pyysi anteeksi Myrskypilveltä.
Villitoive valloitti leirin itselleen ja sai uuden nimen Kaurispentu-nimen tilalle, Villitoive. Hän tapasi matkaajat ja toi kotiinsa Kätketyn ja Valkosilmän pentuineen asumaan. Hän pääsi takaisin Ilvesklaaniin auttaakseen tätä kohti uutta asuinpaikkaa entisen ollessa jo tuhontiellä.

Uudessa kodissa, ilvesklaanilainen Villitoive kohtasi Kuuran, ärsyyntyneen ja veljeään muistuttavan tapauksen, joka käyttäytyi aivan kuten henki. Kohtaaminen oli nopea, mutta jätti Villitoiveen toiveikkaaksi. Villitoive löysi etsinnän jälkeen takaisin Ilvesklaanin pariin, jossa merkitsi Myrskytuulen kanssa reviirit. Villitoive huolestui Kätketystä, Valkosilmästä ja tämän pennuista, mutta huolet kaikkosivat Villitoiveen tavatessa Kätketyn. Kuukausi muutosta Myrskytuuli katosi ja Villitoive otti klaanin haltuun. Hän lopulta uskaltautui etsimään Myrskytuulta Havumetsästä, eräiden kivien kolosta, mutta päätyi Kurjenlinnaan. Siellä hän tapasi Jalopääskyn, joka vangitsi hänet. Jalopääsky on pitänyt häntä siitä asti, aivopesten nuorta neitoa klaaneja vastaan.

Muuta:
Pitää: Seura, tutut ja ystävät, luottamus, peuran ja kauriin liha, kolot ja tunnelit, oma kolo, syksy, kevät, talvi, vesi, laventelit sekä ruska.
Ei pidä: Talvipennun kaappaajat ja henget, oravanliha, kesä, liika lämpö