Juhlat

Ilvesklaanin meno ei ole pelkkää harmaata arkea, vaan ilvekset voivat viettää myös erilaisia juhlia. Nämä juhlat eivät ole mitenkään ainoat olemassa olevat ja kaikille pakolliset, mutta suurin osa esi-isistä, varsinkin Ilvesmetsän vanhemmat esi-isät tekevät niin. Saaren mahdolliset esi-isät eivät välttämättä juhli näitä, vaikkakin jotkut saattavat olla menossa mukana. Myöskään ketään ilveshahmoa ei pakoteta mukaan ja toki näihin saa keksiä omia juttujaankin.

Juhlapyhiä ovat tällä hetkellä valon juhla (joulu), kevätpäivä (vappu), keskikesän juhla (juhannus) ja kummitysyöt (halloween)

Valon juhla on vuoden pimeimpään aikaan juhlittava juhla, joka kestää suunnilleen kolme päivää. Sitä juhlitaan 20.-23.12. jolloin onkin Suomessa pimeimmät ajat, joten myös Saarella on sellaista.
Juhlalla iloitaan pimeimmän ajan keskelle tulevaa valoa. Juhlassa valetaan iloa ja uskoa synkimpäänkin mieleen. Ilvekset saattavat sytyttää pieniä tulia pihalleen ja muutamat kilpailevat valoisimmasta kodista. Yleensä vietetään aikaa läheisien kanssa ja jotkut voivat antaa lahjojakin muille. Suhteita pidetään yllä ja nautitaan koko ajan. Lisäksi saatetaan jättää ruokaa ulos muille eläimille, mikäli sitä on. Yleensä annetaan mahdollisesti jyviä ja heinää linnuille ja muille kasvinsyöjille, jotta pedot eivät oppisi yhdistämään kotia ruokaan.
Esi-isätkin voivat kulkea metsässä mukanaan kantaen aarnivalkealyhtyjä tai soihtuja. Esi-isillä ei ole selkeää päämäärää, vaan ne voivat vierailla myös ilvesten kodeissa.

Kevätpäivä on vapun aikaan, 1.-3.5. saapuvaa kesää juhlistava riemujula.
Jotkut pistävät ranttaliksi ja laittavat juhlat pystyyn. Juhlissa pidetään kunnolla hauskaa, tanssitaan, soitetaan ja lauletaan, jos jotkut sellaisia taitoja osaavat. Jotkut järjestävät juhliinsa myös juomia ja ruokia, jotkut taas tekevät jekkuja muille.
Esi-isät vierailevat metsissä itsekin riemuamassa ja heillä on yleensä vehreistä kasveista valmistetut seppeleet.

Keskikesän juhlassa, 22.-24.6. juhlitaan aurinkoa, kesää sekä yötöntä yötä.
Useat haluavat nähdä auringon pysyttelevän valaisemassa Saarta. On juhlia, yhdessäoloa ja myös roihuja. Riitelyä ja pahantahtoista mellastusta katsotaan nenänvartta pitkin.
Esi-isät kulkevat metsissä mukanaan soihdut. He kulkevat kohti Jokisaarta, jonka Montussa poltetaan kokko merkkinä kunnioituksesta auringon väsymättömyyttä kohtaan. Kokkoa saa tulla kuka tahansa katsomaan ja sen luokse jotkut kerääntyvät ystävineen ja perheineen.

Kummitusyöt ovat säikyttelyn aikaa ja sitä vietetään marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna.
Kummitusöinä säikytellään muita, jotta henget pysyisivät poissa. Jotkut tykkäävät pukeutua pukuihin ja kiertää ympäri metsiä säikyttelemässä muita. Tällä on tarkoitus estää henkien tuleminen uudelleen metsän vitsaukseksi.
Esi-isät kulkevat ympäriinsä tarkastamassa paikkoja otsallaan ruskalehdistä ja syyskukista valmistetut seppeleet. Heillä saattaa olla myös erilaisia yrttejä mukanaan, karkoittamassa pahuutta.

Nämä juhlat eivät ole kiveen hakattuja, vaan ne voivat muuttua ja elää ilvesten mukaan. Juhlia voi tulla myös lisää ja niitä voi aina juhlia. Juhlat on tarkoitettu pelaajille mukaviksi hetkiksi harmaan arjen keskelle, vaikka ne ovatkin oman juhlansa yhteydessä vietettäviä.